Mafi Saarilammi, arviointineuvos, HRD
Korkeakoulujen uusi auditointimalli vuosiksi 2018–2024 on valmis. Yksi neljästä arviointialueesta on ”Vaikuttava korkeakoulu”. Miten monen korkeakoulutoimijan huulilla oleva sana ”vaikuttava” ymmärretään laatujärjestelmän silmälaseilla katsottuna? Uuden auditointimallin keskeinen tavoite on auttaa korkeakouluja onnistumaan kehittämistyössään. Laatujärjestelmää ei rakenneta vain siksi että tulee olla laatujärjestelmä. Laatutyö nähdäänkin nykyään monissa korkeakouluissa osana normaalia kehittämistoimintaa.
Johtamista tarvitaan
Johdon rooli on edelleen keskeinen. Kaikki lähtee siitä, että korkeakoulu on määritellyt myös yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle strategian mukaiset, selkeät tavoitteet sekä konkreettiset keinot, joilla tavoitteisiin päästään.
Toinen tärkeä asia vaikuttavuuden johtamisessa on yhteistyö ja verkostomainen toiminta. Korkeakouluja rohkaistaan luomaan uudistumista edistäviä kokeiluja kumppaneidensa kanssa, esimerkiksi yhteiskehittämisen ja/tai vertaisoppimisen keinoin. Alumnit ovat usein luonteva osa kehittämistoimintaa. Kaiken kaikkiaan korkeakoululla tulisi olla menettelyt yhteistyöverkostojen hallintaan ja uudistamiseen.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus eivät ole erillinen saareke
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei ole erillinen asia korkeakoulussa. Auditointimallissa painotetaan koulutustehtävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Samoin tutkimus ja taiteellinen toiminta ovat luonteva osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mikä voi ilmetä muun muassa sivistyksenä, hyvinvointina, uutena tietona, aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön tai kilpailukykynä yhteiskunnan uudistamisessa.
Olen ollut viime päivinä vaikuttunut korkeakoulujen upeista esimerkeistä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla – on tiede- ja TKI-kahviloita, yhteistyötä kesäfestivaalien kanssa, yliopiston organisoimia kesäleirejä lapsille esimerkiksi fysiikassa, yhteiskehittämisen työpajoja työelämän kanssa, vaikuttavuuden toimintamalleja avoimen tieteen hengessä, alumnitapahtumia jne. Osaan näistä esimerkeistä voi tutustua ”Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa” -seminaarin esitelmien kautta, jotka löytyvät Karvin kotisivuilta. Avoin tiede ja taide uudistavat monipuolisesti yhteiskuntaa ja ne ovat luonteva osa yhteiskuntaa ja lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia.
Kokeileva toimintaympäristö
Yhtenä uutena asiana auditointimallissa huomioidaan se, että korkeakoulu voi tarjota luoviin kokeiluihin rohkaisevan ympäristön ja näin tukea ajattelun ja toiminnan kehittymistä kohti uusia suuntia ja vahvaa vaikuttavuutta. Tämäkin edellyttää korkeakoulun johdon aktiivista sitoutumista. Vahvana tällainen toimintakulttuuri läpäisee niin koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan kuin myös sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen.
Vaikuttavan korkeakoulun ajatus liittyy loppujen lopuksi kaikkiin korkeakoulujen ydintoimintoihin. Hyvän laatukulttuurin aistii, kun tulee korkeakouluun vierailemaan. Sen tunnistaa tekemisen meiningistä, avoimuuden ja osallistamisen ilmapiiristä ja iloisista ilmeistä.
Nyt on pian kuitenkin monella loma edessä ja siksi on hyvä hetki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta. On aika hengähtää ja olla vaan. Tove Janssonin muumipeikon juhannusrunon siivittämänä toivotan hyvää ja leppoisaa kesää kaikille!
Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
Tove Jansson
