Karvin arviointiasiantuntijat Jaana Saarinen, Salla Venäläinen ja Sirpa Orell
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen tavoitteet asettavat perusopetukselle? Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista? Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa oppimista ja opettamista tai oppilaiden ja opettajien toimijuutta? Millaisia laaja-alaisen osaamisen arvioinnin haasteita ja onnistumisia on koettu? Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Karvin järjestämässä paneelissa Educassa 27.1.2018. Tilaisuudessa pohdittiin Karvin OPS-arvioinnin 2016–2020 alustavia tuloksia suhteessa laaja-alaisten tietojen ja taitojen kehittämiseen perusopetuksessa. Paneeliin osallistuivat yliopistonlehtori Hannele Cantell Helsingin yliopistosta, Peda.net-kouluttaja Hannu Rainerma Jyväskylän yliopistosta, sivistysjohtaja Mikko Saari Kajaanista ja rehtori, kouluttaja Hanna Sarakorpi Espoosta.

Paneelikeskustelussa pohdittiin laaja-alaisen osaamisen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien, sisältöjen ja käsitteiden suhteita toimintakulttuuriin, oppimiskäsitykseen, eri oppiaineisiin ja arviointiin. Panelistit muistuttivat, että kaiken koulutyön, oppimisen ja kasvatuksen keskiössä tulee olla oppilaiden osaamisen kehittymisen ja kasvun tukeminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ymmärtämisen merkitys on suuri; laaja-alaisen osaamisen tiedot ja taidot ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa, osana sivistystä ja vuorovaikutusta.
Karvin OPS-arvioinnissa tarkastellaan koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä kehittämistarpeita. Syksyn 2017 OPS-arvioinnin koulukohtaisessa kyselyssä kysyttiin, miten koulut olivat onnistuneet monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Noin 80 % kyselyyn vastanneista kouluista (n = 410) arvioi monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisänneen paljon tai erittäin paljon opettajien yhteistyötä, luoneen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja mahdollistaneen erilaisia työtapoja sekä osallistaneen oppilaita uudella tavalla. 15 % vastanneista kouluista ottaa arvioinnissa huomioon vähän tai ei lainkaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien aikana osoitettuja taitoja. Sen sijaan noin 44 % vastanneista kouluista arvioi monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisänneen oppiaineiden sisältöjen ymmärtämistä.
Panelisteja ilahdutti arviointitulos opettajien lisääntyneestä yhteistyöstä ja oppilaiden osallistamisesta uudella tavalla. Kentällä on hyödynnetty monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin toteuttamistapoihin. Panelistit korostivat, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden on hyvä olla kirkkaana ja ne on syytä kirjata selkeästi, jotta arviointikin onnistuu sujuvasti. Tavoitteista on tärkeää tiedottaa myös koteihin.
OPS-arvioinnin syksyn kyselyyn vastanneista kouluista yli 70 prosentilla keskeisimmät eheyttämisen keinot liittyivät teemapäiviin ja projekteihin. Panelistit olivat sitä mieltä, että laaja-alaisen osaamisen kehittäminen ei hoidu pelkästään teemapäivillä. Keskeisenä keskustelussa nousi esiin tavoitteellinen, vuorovaikutteinen, opetusta eheyttävä, oppilasta aktivoiva ja sekä koulun että oppilaan hyvinvoinnin huomioiva toiminta kouluissa.
Panelistien mielestä laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnissa keskeistä on arvioinnin kannustavuus ja eteenpäin vievän palautteen tärkeys. Laaja-alaisen osaamisen tai monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin ytimessä ovat selkeät oppimisen ja työskentelyn tavoitteet, joita tulisi suunnitella yhteistyössä keskustellen opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken. Säännölliset itse- ja vertaisarvioinnin käytänteet ovat hyödyllisempiä kuin oppimisen kannalta lähes turha paperitodistus lukuvuoden lopussa.
Karvin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnin 2017–2018 -arviointihankkeen tavoitteena on kartoittaa ja arvioida arviointimenetelmiä, arviointikulttuuria ja arviointiosaamista sekä tuottaa tietoa näiden kehittämiseksi.
Tiedon- ja taidonalat ylittävä ja yhdistävä oppiminen on panelistien mielestä keskeistä laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä. Tähän tarvitaan aitoa ja hedelmällistä yhteistyötä yli oppiainerajojen. Panelistit korostivat puheenvuoroissaan myös huoltajien kiinnostuneisuutta lastensa tietojen ja taitojen kehittämiseen, joten kouluissa tarvitaan hyvää vuorovaikutusta huoltajien kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaja-alainen osaaminen ja siihen liittyvät tiedot ja taidot tukevat ihmisenä kasvamista, opiskelua, työntekoa sekä kansalaisena toimimista nyt ja tulevaisuudessa. Karvin arviointitoiminnan toivotaan tuovan lisää tietoa ja saavan aikaan yhteistä vuoropuhelua opetusalan toimijoiden välille, mikä edesauttaisi laaja-alaisen osaamisen tavoitteellista kehittämistä kouluissa.

Lisätietoja: