Opetusneuvos Maija Airas, Opetushallitus (pj); opiskelija David Delahunty, Oulun yliopisto; kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen, Helsingin yliopisto; opiskelija Getuar Shemsedini, Tampereen ammattikorkeakoulu; projektijohtaja Heidi Stenberg, metropolia Ammattikorkeakoulu; arviointineuvos Mafi Saarilammi, Karvi; arviointiasiantuntija Hilla Vuori, Karvi

Korkeakouluissa esiintyvä syrjintä ja rasismi ovat olleet uutisissa ja tiedotusvälineissä pinnalla kuluneen talven aikana. Muun muassa Helsingin Sanomien helmikuisessa artikkelissa peräänkuulutetaan yliopistoja valmistautumaan ”paremmin kohtaamaan niin rasismia kuin monikulttuurisia opiskelijoita”. Karvissa on hiljattain käynnistynyt arviointi, jossa etsitään hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohtia maahanmuuttajien integroimiseksi korkeakoulutukseen.

Korkeakouluyhteisöllä ja erityisesti opettajilla on tärkeä asema korkeakoulun sisäisen integraation ja sopeutumisen kannalta. Esimerkiksi se, miten opettaja puhuttelee maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, saattaa viestittää ennakkoluuloja ja matalia odotuksia heitä kohtaan. Opiskelija voi kokea joutuvansa vuodesta toiseen perustelemaan olemassaoloaan korkeakoulussa. Puhe ”meistä” suomalaistaustaisista ja ”teistä” maahanmuuttajataustaisista sulkee ulkopuolelle nekin, jotka ovat syntyneet ja viettäneet koko elämänsä Suomessa. ”Meillä Suomessa on tapana tehdä näin, mikä teidän tapa toimia on?”, saatetaan kysyä ymmärtämättä kysymyksen sisältämää piiloviestiä. Sanoilla ja asenteilla voidaan pahimmassa tapauksessa eristää eri taustoista tulevia opiskelijoita.

Kuva: Jacob Lund / Shutterstock.com

Mihin Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa -arviointi pureutuu?

Arvioinnissa tarkastelemme maahanmuuttajien osallisuutta korkeakoulutuksessa. Korkeakoulu voi tarjota erinomaisen oppimisympäristön moninaisessa kulttuurissa elämiseen ja työyhteisössä toimimiseen. Suomen kaltaisen pienen maan kannalta olennaista on, että saamme kaiken osaamispotentiaalin käyttöön, yhteiskuntaa hyödyntämään, ja jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Arvioinnissa meitä kiinnostaa, miten tämä toteutuu maahanmuuttajien ja heidän lastensa kohdalla korkeakouluopinnoissa.

Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien osallistumista korkeakoulutukseen ei ole koskaan aiemmin tarkasteltu Suomessa. Selvittämättä on, kuinka systemaattisesti korkeakoulut ovat kohdistaneet maahanmuuttajille toimenpiteitä ja miten tässä on onnistuttu. Arviointiryhmän havaintojen mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat korkeakouluissa jääneet harmaalle alueelle, ikään kuin ”kansainvälisen” ja ”normaalin/kansallisen” välimaastoon.

Koulutuksellista tasa-arvoa tutkittaessa on selvinnyt, että kansainvälisesti tarkasteltuna maahanmuuttajat ovat vähemmistönä korkeakoulutuksessa. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tavoitellaan koulutustason nostamista Suomessa niin, että yli puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tavoitteeseen pääsemiseksi on hyvä huomioida maahanmuuttajat omana kohderyhmänään.

Innostavan ja haastavan arviointitehtävän edessä

Arvioinnin toteuttaa viisihenkinen arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana on opetusneuvos Maija Airas Opetushallituksesta. Opiskelijoiden näkökulmaa ryhmään tuovat David Delahunty, joka opiskelee luokanopettajaksi Oulun yliopistossa, sekä Getuar Shemsedini, oikeustradenomiopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen Helsingin yliopistosta ja projektijohtaja Heidi Stenberg Metropolia Ammattikorkeakoulusta tuovat ryhmään asiantuntemustaan kansainvälistyvien korkeakoulujen arjesta. Arvioinnin projektipäällikköinä toimivat Mafi Saarilammi ja Hilla Vuori Karvista.

– On innostavaa ja jännittävää päästä tuottamaan tilannekuvaa aiheesta, jota ei aiemmin Suomessa ole näin kattavasti käsitelty, toteaa Maija.

– Toivottavasti onnistumme tuottamaan uutta ymmärrystä teemasta ja avaamaan uusia näkökulmia niin korkeakouluille kuin korkeakoulutuksen sidosryhmille ja kansallisille toimijoille. Arviointiryhmässä työskentely tukee ja kehittää omaa ammatillista osaamistani erinomaisesti ”leipätyöhöni” liittyen Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) kehittäjänä Metropoliassa osana kansallista SIMHE-verkoston ja ohjausryhmän toimintaa, kertoo Heidi.

– Erityisesti toivon, että tavoitamme ja löydämme ne parhaat käytänteet, joita jakamalla voisimme levittää osaamista maahanmuuttajien parempaan integroitumiseen korkeakouluyhteisöön, Heidi jatkaa

David on ilahtunut, että arviointiryhmä edustaa laajasti näkökulmia asiaan ja erityisesti siitä, että opiskelijat otetaan yhdenvertaisesti huomioon.

– On valtavan tärkeää tunnistaa mitä Suomessa on jo tehty, parhaillaan tehdään ja tulisi jatkossa tehdä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integroimiseksi korkeakoulutukseen, David huomauttaa.

–Arvioinnissa on tärkeää tunnistaa myös yksilölliset kokemukset, koska maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset eivät ole ollenkaan homogeeninen joukko. Yksilöiden ääni tulee kuuluville, kun ryhmä toteuttaa arviointivierailut huhti-toukokuun aikana 11 korkeakouluun, Markus puolestaan lisää.

– Tosiaan on mielenkiintoista päästä tutkimaan aihetta, joka on yhteiskunnallisesti tärkeä, jatkaa Getuar. Kouluttautumisella ja henkisellä pääomalla on merkittävä vaikutus yksilölle, yhteiskunnalle ja yhteisöille. Ymmärtämällä ja poistamalla esteitä koulutuksen tieltä, ja vaalimalla hyviä käytäntöjä korkeakouluissa sekä haku- että opiskeluvaiheessa, saamme myös edistettyä tasa-arvoista koulutuspolkua kaikille taustasta riippumatta.

Lisätietoja arvioinnista:

Maahanmuuttaja korkeakoulutuksessa -hankkeen sivut
Arviointineuvos Marja-Liisa (Mafi) Saarilammi, etunimi.sukunimi@karvi.fi, puh. 029 533 5528
Arviointiasiantuntija Hilla Vuori, etunimi.sukunimi@karvi.fi, puh. 029 533 5544