Artikkelin on kirjoittanut perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointihankkeen arviointiryhmä

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa.
Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon.
Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille.
Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä.
Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjestää.
Oppilaat tarvitsevat arviointitietoa muustakin kuin matematiikasta ja kielistä, joihin kansalliset kokeet yleensä keskittyvät. Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.
Suomalaiset opettajat ovat perus- ja täydennyskoulutuksen ansiosta jo monipuolistaneet arviointiaan. Kiinnostavia kokeiluja ja arvioinnin käsikirjoja on syntynyt viime vuosina. Arviointikriteereiden täsmentäminen uusimmassa opetussuunnitelmassa voi edistää arvosanojen oikeudenmukaisuutta.
Kehitettävääkin varmasti on, mutta kansainvälisten arviointikokemusten perusteella näyttää ilmeiseltä, että kansalliset kokeet olisivat tässä tilanteessa enemmän ongelma kuin ratkaisu.
Juuri nyt kannattaa ottaa asiassa aikalisä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. Millaisia vahvuuksia ja uhkia nykyisissä arviointikäytänteissä on, ja mitä niistä voisi seurata oppimisen ja koulujen kehittämiselle?