Hanna Väätäinen & Tuomas Sarparanta
Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa -arvioinnin ensimmäisessä blogikirjoituksessa avattiin arvioinnin merkitystä maahanmuuttajien korkeakoulutukseen integroitumisen ja siihen liittyvien hyvien käytäntöjen ja kehittämisen kohteiden näkökulmasta. Osallisuuden teemojen rinnalla arviointi nostaa esiin uutta tilastollista tietoa ulkomaalaistaustaisen osallistumisesta korkeakoulutukseen. Pohjan arvioinnille luo Tilastokeskuksen toimittama, aiemmin julkaisematon aineisto.
Tässä blogisarjan toisessa osassa keskitymme tilastollisen tarkastelun lähtökohtiin ja perustelemme sitä, miksi juuri kyseisen väestönosan korkeakoulutuksen tarkastelu on tärkeää juuri nyt ja miksi ryhmää ei tule unohtaa puhuttaessa korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä.
Miksi arvioinnissa ei tarkastella kansainvälisiä opiskelijoita?
Korkeakoulutuksen toimijat ovat painottaneet julkisessa keskustelussa ulkomaalaisten opiskelijoiden merkitystä työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa tämä on näkynyt otsikointeina ”Opiskeluperäisen maahanmuuton esteitä on poistettava” (HS 20.3.) ja ”Oppilaitokset voisivat porrastaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa” (HS 29.3.). Näissä kirjoituksissa viitataan kansainvälisiin opiskelijoihin, joiden toivotaan tuovan kaivattua osaamista Suomeen.
Arvioinnissamme nämä ensisijaisesti opiskelun takia Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset eli niin sanotut kansainväliset opiskelijat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, sillä tahdomme tarkastella väestönosaa, johon kuuluvat henkilöt ovat muuttaneet Suomeen ensisijaisesti jonkin muun syyn kuin opiskelun takia tai jotka ovat maahanmuuttajavanhempien Suomessa syntyneitä lapsia. Käsitteellisesti puhumme tällöin ulkomaalaistaustaisista. Maahanmuuttajilla tarkoitamme ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia ja maahanmuuttajataustaisilla Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia (maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset). Määrittely perustuu Tilastokeskuksen käyttämään ulkomaalaistaustaisuuden määritelmään (Tilastokeskus 2018) sillä erotuksella, että kansainväliset opiskelijat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Kyseinen rajaus on tehty, koska kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisen rinnalla on tärkeää huomioida myös niiden maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten potentiaali, jotka Suomessa jo asuvat. Tänne elämäänsä rakentavan väestönosan kouluttautumisella ja työllistymisellä on kansantaloudellisesti suuri merkitys. Toistaiseksi kansalliset korkeakoulua koskevat selvitykset ovat keskittyneet kansainvälisiin opiskelijoihin, kun taas kohderyhmämme opiskelijoista tiedetään melko vähän.
Maahanmuuttajataustaisten kasvava koulutus- ja työvoimapotentiaali
Työvoimapoliittisessa keskustelussa ja edellä mainituissa kirjoituksissa väestön ikääntyminen (kuvio 1) herättää huolen koulutetun työvoiman riittämättömyydestä. Kun koko väestön kattavan väestöpyramidin rinnalla (kuvio 1) tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten väestörakennetta (kuvio 2), huomataan ikärakenteen olevan lähes päinvastainen: vuoden 2017 lopussa 77 % (48 169 henkilöä) maahanmuuttajataustaisista oli 0–14-vuotiaita ja vain 9 % (5 567 henkilöä) 20–34-vuotiaita (kuvio 2). Maahanmuuttajataustaisesta väestöstä yhä useampi on siis kasvamassa ikään, jossa korkeakouluopinnot ovat ajankohtaisia.
Vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla oli noin 1 400 opinto-oikeutta Suomen korkeakouluissa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2012. Opinto-oikeuksia on kuitenkin edelleen lukumäärällisesti vähän, ja ne ovat keskittyneet ammattikorkeakouluihin (56 %) sekä alempiin korkeakoulututkintoihin (33 %). (Kuvio 3.)
Sen sijaan maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä on pysynyt tasaisena (kuvio 4), ja vuonna 2017 maahanmuuttajilla oli opinto-oikeuksia noin 13 900, joista noin puolet (48 %) oli AMK-tutkintoihin. 23 % maahanmuuttajien opinto-oikeuksista oli maisteriopintoihin ja vain 9 % kandidaatin opintoihin. Tämä kertonee siitä, että moni maahanmuuttaja aloittaa yliopisto-opinnot suoraan maisteriopinnoista, eli toisin sanoen moni on jo aiemmin suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon ulkomailla tai Suomessa. Samana vuonna suomalaistaustaisista opiskelijoista 44 % opiskeli AMK-tutkintoa, 29 % alempaa korkeakoulututkintoa ja 18 % ylempää korkeakoulututkintoa. Yhteensä suomalaistaustaisilla opiskelijoilla oli noin 267 650 opinto-oikeutta.
Kuvio 4. Läsnä- ja poissaolevien maahanmuuttajaopiskelijoiden opinto-oikeudet 2012–2017
Jo aiemmista Karvin selvityksistä tiedetään, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden on vaikeaa löytää harjoittelupaikkoja, osallistua koulutuksen laadun kehittämiseen ja työllistyä opintojen jälkeen (Korkeakoulujen auditoinnit 2012–2018). Sisäänpääsyn sujuvoittamiseksi on kehitetty korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta, jonka toteutustavat ovat kuitenkin vaihtelevia (Lepola 2017). Mikäli väestöryhmän osallistumista korkeakoulutukseen halutaan lisätä, heidän korkeakouluun pääsyynsä ja opintojen sujumiseen tulee kohdistaa huomiota ja konkreettisia toimia. Tämä edellyttää tiedonkeruuseen ja resursointiin panostamista sekä tuentarpeiden huomioimista varhaisista kouluvuosista alkaen.
Maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia ei tule sivuuttaa visioissa, joissa tavoitellaan kansainvälistyvää suomalaista korkeakoulutusta – eikä niissäkään, joissa 50 prosenttia väestöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Lisätietoja arvioinnista:
- Arviointihankkeen sivut
- Arviointisuunnittelija Hanna Väätäinen, sukunimi@karvi.fi, puh +358 29 533 5568
Kirjoittajat Hanna Väätäinen ja Tuomas Sarparanta
Lähteet:
Helsingin Sanomat 2019. Opiskeluperäisen maahanmuuton esteitä on poistettava. (julkaistu 20.3.2019, viitattu 10.4.2019)
Helsingin Sanomat 2019. Oppilaitokset voisivat porrastaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa. (julkaistu 29.3.2019, viitattu 10.4.2019)
Karvi 2012–2018. Korkeakoulujen auditoinnit.
Lepola L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Julkaisut 2017:15. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Tilastokeskus 2018. Käsitehakemisto. (viitattu 10.4.2019)