Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen, arviointineuvos Laura Repo, erityisasiantuntija Jari Metsämuuronen ja arviointisuunnittelija Anne Kivistö
Hallitus on käynnistänyt vuosille 2018–2020 kokeilun viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen järjestämisestä 20 viikkotunnin osalta (1). Kokeilun tavoitteena on lisätä viisivuotiaiden lasten ja heidän sisarustensa osallistumista varhaiskasvatukseen sekä vaikuttaa suotuisasti heidän huoltajiensa työllistymiseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja palveluohjausta. Pitkän aikavälin tavoite on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa sekä nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, joka nyt jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi kokeilun tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisen vaiheen arviointi pohjaa kolmeen eri aineistoon, jotka ovat kuntien tuottama tilastollinen aineisto, viranhaltijoille toteutetut haastattelut sekä huoltajille suunnattu kysely. Kokeilussa on mukana 19 kuntaa. Lisäksi arviointia varten on valittu sama määrä vertailukuntia (2).
Tässä blogitekstissä esitämme varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen liittyviä arviointituloksia sekä pohdimme niiden mahdollisia syitä ja seurauksia kunnista kerättyjen aineistojen pohjalta.
|
Muutosta enemmän kokeilu- kuin vertailukunnissa
Viisivuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen nousi kokeilukunnissa mittauspisteiden välisenä aikana 10,6 prosenttiyksikköä (3). Kokeilu- ja vertailukunnilta kysyttiin tietoja kolmessa eri mittauspisteessä (4). Vastaava luku vertailukunnissa oli 4,8 prosenttiyksikköä. Koska kunnat ovat lapsimääriltään hyvin eri kokoisia, osallistumisaste laskettiin painotettuna vuonna 2013 syntyneiden lasten määrällä. Tällöin osallistumisaste nousi kokeilukunnissa 5,4 prosenttiyksikköä ja vertailukunnissa 2,9 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut ensimmäisen ja toisen mittauspisteen välillä.
| Osallistumisasteen muutos (keskiarvo) | ||
| I–II | II–III | |
| Kokeilukunnat | 5,4 | 0,8 |
| Vertailukunnat | 2,9 | 0,8 |
Taulukko 1. Osallistumisasteen muutos prosentteina mittauspisteiden yksi, kaksi ja kolme välillä painotettujen keskiarvojen mukaan.
Kuviot 1 ja 2 kuvaavat kokeilukuntien ja vertailukuntien osallistumisasteen muutosta mittauspisteiden välillä kuntakohtaisesti. Kuvioista nähdään, että osallistumisaste nousi enemmän kokeilu- kuin vertailukunnissa (5). Lisäksi taulukoista huomaa, että vertailukuntien osallistumisasteessa oli lähtötilanteessa enemmän hajontaa kuin kokeilukunnissa.
Kuvio 1. Osallistumisasteen muutos kokeilukunnissa.
Kuvio 2. Osallistumisasteen muutos vertailukunnissa.
Osallistumisasteen muutosta tarkasteltiin edelleen kunnan viisivuotiaiden lasten lukumäärän mukaan. Viisivuotiaiden lukumäärä kertoo myös kunnan koosta. Kuntakoon huomioiminen on tarpeellista pienen otoskoon vuoksi, koska suurten kaupunkien tulokset muuttavat koko otoksen tuloksia. Yli kuuden tuhannen viisivuotiaan määrä ylittyi vain yhdessä kokeilukunnassa ja yhdessä vertailukunnassa. Alle viidenkymmenen viisivuotiaan kokeilukuntia oli kolme ja vertailukuntia viisi.
Kuvio 3. Osallistumisasteen muutos kuntakoon mukaan (painotetut keskiarvot).
Kuviosta 3 nähdään, että kokeilu- ja vertailukunnat eroavat siinä, miten osallistumisaste on muuttunut. Kokeilukunnissa muutos liittyy siihen, kuinka paljon kunnassa on vuonna 2013 syntyneitä lapsia. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (6). Vertailukunnissa viisivuotiaiden lasten määrällä ei ole ollut vastaavaa merkitystä kuin kokeilukunnissa.
Huomattavaa kuitenkin on, että kokeilu- ja vertailukunnissa lähtötilanteet olivat osallistumisasteen kannalta keskimäärin erilaiset. Kokeilukunnissa osallistumisaste oli jo ensimmäisessä mittauksessa 3,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailukunnissa.
Lisäksi kuviosta kolme nähdään, että isoissa kunnissa viisivuotiaiden osallistumisaste on noussut maltillisemmin kuin pienemmissä. Kahdessa suurimmassa kaupungissa sekä aivan pienimmissä kunnissa nousu on ollut vähäisintä.
Osallistumisasteen syitä ja seurauksia
Edellä esitetyt tulokset kuvaavat, että viisivuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on noussut sekä kokeilu- että vertailukunnissa. Kuitenkin kokeilukunnissa osallistumisasteen nousu on ollut tilastollisesti merkitsevästi suurempaa.
Viisivuotiaille maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu alkoi 1.8.2018. Osallistumisaste nousi sekä kokeilu- että vertailukunnissa jo ennen kokeilun virallista alkua, mittauspisteiden 15.1.2018 ja 15.9.2018 välisenä aikana, ja tasoittui kokeilun alkamisen jälkeen. Kunnat aloittivat tiedottamisen maksuttomuuskokeilusta jo kevään 2018 aikana, sillä perheiden on haettava varhaiskasvatuspaikkaa neljä kuukautta ennen hoidon toivottua alkamisajankohtaa. Myös haastatteluissa kuntien viranhaltijat toivat esiin, että suurin osa uusista lapsista aloitti varhaiskasvatuksessa heti kokeilun alettua.
Yksi syy osallistumisasteen nousulle onkin epäilemättä kuntien tehostuneessa palveluohjauksessa. Monissa kokeilukunnissa on haastateltujen viranhaltijoiden mukaan kehitetty uusia palveluohjauksen toimintatapoja. Perheitä on esimerkiksi lähestytty aiempaa henkilökohtaisemmin puhelimitse tai kirjeellä. Lisäksi maksuttomuudesta on tiedotettu mediassa, ja olipa jossain kunnassa järjestetty jopa pop up -tapahtuma kauppakeskuksessa. Palveluohjauksen tehostamiseen on pystytty reagoimaan nopeammin pienemmissä kunnissa kuin suuremmissa kaupungeissa, joissa lasten ja perheiden lukumäärät ovat suuria. Kuviossa 3 kahta suurinta kaupunkia tarkastellaan omana ryhmänään. Vaikka osallistumisasteen muutos on prosenttiyksikköinä pieni (1,6), tarkoittaa se määrällisesti isoa joukkoa lapsia. Erityisesti kaupungit joutuvat pohtimaan tällöin esimerkiksi talouteen, tilojen riittävyyteen ja muihin rakenteisiin liittyviä kysymyksiä. Vastaavasti ihan pienissä kunnissa yhden tai kahden lapsen kotiin jääminen tai varhaiskasvatukseen siirtyminen vaikuttaa koko kunnan osallistumisasteeseen.
Lisäksi on huomioitava, että kokeilun aikana myös yleinen työllisyystilanne on parantunut. Tilastokeskuksen mukaan koko maan työttömyysaste oli tammikuussa 2019 2,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Aineistomme mukaan kehitys on ollut samansuuntainen niin kokeilu- kuin vertailukunnissa. Voidaankin olettaa, että vanhempien työllistyessä myös tarve varhaiskasvatukselle lisääntyy.
| Sekä julkisessa että poliittisessa keskustelussa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu liitetään usein suunnitelmiin kaksivuotisesta esiopetuksesta. Maksuton varhaiskasvatus on varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän alaista toimintaa, kun esiopetusta järjestetään osana perusopetusta ja perusopetuslain alaisena toimintana. Maksuttoman varhaiskasvatuksen muuttaminen kaksivuotiseksi esiopetukseksi edellyttäisi mittavia lainsäädännöllisiä uudistuksia. Valmistelutyön tueksi tarvitaan tietoa siitä, mitä muutokset tarkoittavat kuntien, perheiden ja lasten elämän kannalta. |
Huomionarvoista on se, että kokeiluun mukaan hakeutuneiden kuntien joukko on valikoitunut. Osallistumisaste oli kokeilukunnissa jo lähtökohtaisesti korkeampi, ja voidaan olettaa, että kokeiluun on lähtenyt mukaan varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisestä kiinnostuneita kuntia. Onkin ilmeistä, että maksuttomuuden lisäksi kuntien poliittisella tahtotilalla, myönteisellä asenteella varhaiskasvatusta kohtaan sekä palveluohjauksella on mahdollista lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Ensimmäiset alustavat tulokset kokeilusta näyttävät siltä, että maksuttomuudella voidaan saavuttaa kokeilulle asetettuja tavoitteita. Kokeilua ja sen arviointia on kuitenkin tarpeellista jatkaa, jotta kokeilun vaikutuksista saadaan syvällisempää tietoa. Karvin toteuttaman arvioinnin varsinaiset tulokset julkaistaan kesän ja alkusyksyn 2019 aikana. Tällöin tarkastellaan osallistumisasteen lisäksi muun muassa vanhempien lastenhoitoratkaisujen perusteluja sekä viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja pedagogiikkaan liittyviä seikkoja. Karvi jatkaa myös kokeilun toisen vaiheen arviointia vuosina 2019–2020. Toiseen vaiheeseen on valittu mukaan 27 kuntaa.
|
Lisätietoja:
Anna Siippainen
Arviointiasiantuntija, varhaiskasvatus
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
puh. 029 533 5566
anna.siippainen@karvi.fi