Karvin arviointiasiantuntijat Salla Venäläinen ja Jaana Saarinen
Opetusta ja oppimista koskeva keskustelu ryöpsähtää aika ajoin. Ennen vuoden vaihdetta käytiin ärhäkkää julkista keskustelua uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomista muutoksista. Keskustelussa nousi esiin erilaisia tulkintoja ilmiöoppimisesta ja oppilailta vaadittavasta itseohjautuvuudesta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen OPS-arvioinnin tulosten kautta näitä julkisuudessa esiintyneitä hieman ylilyöviäkin tulkintoja voidaan tarkastella yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien muiden tavoitteiden toteuttamisen kanssa.
Mitä OPS-arvioinnin tulokset kertovat opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisesta? Miten esimerkiksi ilmiölähtöisyys ja oppilaiden aktiivinen toimijuus huomioidaan arjen opetustyössä? Mitkä tekijät ovat keskeisiä opetuksen kehittämisessä? Arviointituloksista keskusteltiin Educassa 26. tammikuuta Karvin paneelissa. Keskusteluun osallistuivat Peter Johnson Kokkolasta, Niina Halinen Helsingistä, Paula Huuska Konnevedeltä, Mari Routti Imatralta ja Jukka-Pekka Similä Kajaanista.
OPS-arvioinnin tulokset osoittavat, että eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kehittämismyönteinen ilmapiiri edistävät paikallista opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö tukee parhaimmillaan opetuksen pitkäjänteistä kehittämistä, mutta onnistuakseen se vaatii aikaa ja resursseja sekä käytännönläheistä koulutusta. Mari Routti kertoi, että Lappeenrannassa OPS-työhön tartuttiin jo vuonna 2013, jolloin opetussuunnitelmien perusteet olivat vasta luonnosvaiheessa. Tuolloin Lappeenrannassa käynnistettiin koulujen tasolla yhteiset arvo- ja oppimiskäsityskeskustelut. Routti huomautti, että tukea ja koulutusta tarvitaan myös opetussuunnitelmien käyttöönoton aikana.
− Opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen käytännön koulutyössä aiheutti kiirettä ja sai aikaan paljon kysymyksiä esimerkiksi arviointiin liittyen. Kuulimme ja työstimme yhdessä koulujen kanssa käyttöönottoon liittyviä pulmia ja näin pääsimme eteenpäin, Routti jatkoi.
Samoin Jukka-Pekka Similä korosti yhteistyön ja osallistamisen merkitystä opetussuunnitelmatyössä.
Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä arviointituloksesta, jonka mukaan eri toimijoiden välinen yhteistyö on paikallisella tasolla opetussuunnitelmatyön myötä lisääntynyt.
– Mutta sopivan ajan ja paikan löytäminen yhteistyön tekemiselle voi olla haasteellista, varsinkin yläkouluissa. Sekä yhteistyön että yhteisen tahtotilan luomisessa tarvitaan pedagogista johtajuutta, totesi rehtori Paula Huuska.
Tulosten mukaan esiopetuksessa painottuvat toiminnalliset työtavat, mutta niitä käytetään enenevässä määrin myös perusopetuksessa. Asioiden tarkasteleminen ja tutkiminen ilmiölähtöisesti on huomioitu opetuksen kehittämisessä korkeintaan kohtalaisesti noin puolessa vastanneista kouluista.
Oppimiskäsityksen keskiössä oleva oppilaan aktiivinen toimijuus, jossa oppilasta esimerkiksi ohjataan asettamaan omia oppimisen tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia, on huomioitu opetuksen kehittämisessä pääosin hyvin. Noin kolmasosa perusopetuksen järjestäjistä ja kouluista arvioi, että mahdollisuus yhteistyöhön ja yhdessä opiskeluun on huomioitu opetuksen kehittämisessä kohtalaisesti. Esiopetuksen osalta sekä lapsen aktiivinen toimijuus että mahdollisuudet yhteistyöhön ja yhdessä opiskeluun on huomioitu opetuksen kehittämisessä hieman paremmin kuin perusopetuksessa.
Esiopetuksen opetussuunnitelma on monipuolinen ja ajanmukainen. Se tarjoaa hyviä työvälineitä ja mahdollisuuksia esiopetuksen toteuttamiseen. Opettajan vastuulla on, että hän on hyvin perehtynyt asiakirjaan. Esiopetuksen suunnitelma antaa mahdollisuuden huomioida lapsen henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet, oppimistavat ja kieli- ja kulttuuritaustan. (esiopetusyksikkö)
Leikki on yksi keskeinen toimintatapa esiopetuksessa, ja lasten osallistaminen sekä ryhmälähtöisyys korostuvat uuden opetussuunnitelman tavoitteissa.
– Tärkeintä on lähteä liikkeelle kulloisenkin lapsiryhmän tarpeista ja juuri näiden lasten tavoitteista, kun esiopetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, totesi Niina Halinen.
– OPS-arvioinnin tuloksista keskusteleminen ja pohtiminen suhteessa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön on tarpeellista. Paikallisen tason toimijoiden (esimerkiksi koulun ja hallinnon) välinen vuoropuhelu edistää opetuksen kehittämistä ja yhteisen ymmärryksen lisäämistä, kiteytti Peter Johnson.
Opetussuunnitelma pakottaa koulua kehittämään jatkuvasti. Uudet menetelmät ja toimintamallit vaativat vanhojen opittujen tapojen muovaamista, mikä on hyvä asia. Monipuolinen arviointi tuo myös mukanaan palautetta, jonka avulla koulua voi jatkuvasti kehittää. (koulu)
OPS-arvioinnin kyselyihin vastasi
Vastaajaryhmissä oli mukana lähes
|
Raportti:
Jaana Saarinen, Salla Venäläinen, Peter Johnson, Hannele Cantell, Gun Jakobsson, Päivi Koivisto, Mari Routti, Jorma Väänänen, Mari Huhtanen, Anne Kivistö ja Mikko Viitala. 2019. OPS-työn askeleita – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Julkaisut 01/2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Muuta kiinnostavaa:
Lue vastauksia Educa-yleisön kysymyksiin OPS-arvioinnin verkkosivustolta.
Karvin kannanotto ajankohtaiseen perusopetuskeskusteluun: Peruskoulu ei ole niin pielessä kuin annetaan ymmärtää – HS 25.11.2018