toimitusjohtaja, FT Petri Lempinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Koulutusta, kuten muutakin yhteiskuntaa, on uudistettava tietoon perustuen. Meillä on oltava perusteltu käsitys tulevaisuudesta, jota kohti olemme menossa. Samoin meidän on tunnettava nykyhetki, jota ei ole vielä tilastoitu tai historiaksi kirjoitettu.
Yhteiskunta tuottaa päätöksiä, jotka vaikuttavat elämäämme monin tavoin. Muutokset koulutuksessa näkyvät arjessa usein vasta vuosien viiveellä. Yleensä seuraava reformi on jo valmistelussa ennen kuin edelliset tulokset ovat kunnolla näkyvissä. Maailman nopea muuttuminen ei odota tiedontuotannon omia aikatauluja.
Karvi arvioi koulutusta tuottaen ansiokkaasti tietoa ja perusteltuja näkemyksiä koulutuksesta ja sen vaikutuksista. Näiden viestien on tultava oikea-aikaisesti, jotta ne ovat olisivat vaikuttavia.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon sykli etenee hallituskausittain. Uudistukset linjataan hallitusohjelmissa, jotka jalkautuvat lainsäädäntöhankkeiksi ja kehittämistoimiksi. Tietoa ja näkemyksiä seuraavan hallituskauden tarpeisiin tarvitaankin nyt tänä keväänä, kun aikaa vaaleihin on vuosi. Koulutuksen arviointia pitää aikatauluttaa yhteiskunnan päätöksenteon aikataulujen mukaisesti.
Arvioinnilla on aina asiakkaansa. Helpoimmin miellämme asiakkaaksi toimeksiantajan, joka voi olla lainsäätäjä tai koulutuspolitiikkaa ohjaava opetus- ja kulttuuriministeriö. Asiakkaita ovat myös koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja korkeakoulut. Viime kädessä arvioinnin tavoitteena on turvata koulutuksen asiakkaiden, opiskelijoiden ja työelämän saamaa palvelua.
Koulutuksen järjestäjän on tiedettävä tulevista arvioinneista ja niiden aiheista hyvissä ajoin, jotta arviointien edellyttämää tiedon ja näkemyksen tuottamista (itsearviointi) voidaan hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä.
Onnistunut ja oikea-aikainen arviointi tukee opetushallinnon lisäksi myös koulutuksen järjestäjän pyrkimyksiä toimintansa parantamiseen. Edellytyksenä on, että arviointien ajoitus ja aiheet liittyvät koulutuksen järjestäjän suunnittelemiin kehittämistoimiin. Arviointiin osallistuva koulutuksen järjestäjä on miellettävä entistä paremmin arvioinnin omistajaksi ja tekijäksi, ei pelkästään kohteeksi.
Koulutuksen rahoitusta on leikattu ja henkilöstön määrä opetusalalla on vähentynyt. Arviointien suunnittelussa on huomioitava, että koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuus osallistaa henkilöstöään ja tuottaa tietoa on heikentynyt.
Koulutuksen järjestäjät toivovat arviointeja ja tutkimuksia tekevien tahojen ja tiedonkerääjien tiiviimpää yhteistyötä. Arvioinneissa on hyödynnettävä mahdollisimman paljon tietoa, jota koulutusjärjestelmä itsestään tuottaa eri viranomaisten tarpeisiin. Arvioinnista aiheutuva työtaakka pienenee, jos samoja tietoja ei kerätä moneen kertaan.