Harri Peltoniemi, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtaja
Taas se alkaa, nosta jalkaa, koulutietä kuljetaan. Selkään reppu, joka heppu, matkaan hei nyt marssitaan.
Koulut alkoivat taas pitkän joululoman jälkeen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) oppimistulosten arvioinnit antavat samansuuntaisen kuvan oppilaiden osaamisesta kuin kansainvälisetkin arvioinnit. Suomalaislasten oppimistulokset ovat laskussa ja erot oppimistuloksissa maan eri osien välillä kasvavat. Suomessa koulua käyvien lasten oppimistulokset ovat kuitenkin edelleen Euroopan huipputasoa.
Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa. Meillä Karvissakin käy lähes viikoittain ulkomaisia vieraita tutustumassa suomalaiseen koulutukseen ja sen arviointiin. Vieraiden on vaikea ymmärtää suomalaista luottamukseen perustuvaa kulttuuria.
Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja opettajan ammatti on edelleen arvostettu ja haluttu. Vain kymmenkunta prosenttia hakijoista pääsee opiskelemaan luokanopettajakoulutukseen. Opettajilta vaadittava maisteritasoinen tutkinto ja pedagoginen pätevyys on edelleen harvinaisuus valtaosassa muita maita.
Suomessa ei ole pitkään aikaan ollut koulujen ja opetuksen tarkastustoimintaa. Suomalaiset opettajat eivät ole testi- tai koekeskeisiä. Pisa-kokeistakaan ei tehdä suurta numeroa. Oppilailla on mahdollisuus oppimisen rauhaan ja iloon ilman jatkuvaa testaamisen painetta. Monissa maissa oppilaiden osaamista testataan valtakunnallisilla kokeilla jopa joka vuosi. Koulujen ja opettajien paremmuusjärjestystä kuvaavat ranking-listat ovat yleisiä. Suomessa puolestaan ylioppilaskirjoitukset on ainut valtakunnallinen koe, jossa opittua mitataan yhtäläisillä kriteereillä ja johon kaikki opiskelijat osallistuvat.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi oppimistuloksia otantaperiaatteella. Oppimistulosten arviointeihin valitaan kerrallaan noin kymmenen prosenttia ikäluokan oppilaista otannalla, jossa maan eri osat, erityyppiset kunnat ja koulut ja eri kieliryhmät ovat oikeassa suhteessa edustettuina. Näin saadaan hyvä kuva siitä, miten opetussuunnitelman perusteissa kuvatut osaamistavoitteet on saavutettu. Oppimistulosten arviointeihin sisältyy aina taustakysely, jolla saadaan monipuolista tietoa opettajista, oppilaista ja heidän taustoistaan. Opettajien merkitys korostuu näissäkin tuloksissa. Oppimistulosten arvioinneista uutisoidaankin usein otsikolla Pätevät opettajat tuottavat parempia oppimistuloksia.
Hyvältä siis näyttää, mutta ongelmiakin on. Karvin oppimistulosten arvioinneissa on selvinnyt, että oppimisen arviointi ei ole tasapuolista. Perusopetuksen päättövaiheen samantasoisella osaamisella saadaan erilaisia arvosanoja. Erot voivat olla jopa kahden arvosanan suuruiset. Oppilas voi saada esimerkiksi matematiikasta päättötodistuksen arvosanaksi seitsemän, kun toisen opettajan oppilas saa samalla osaamisella arvosanan yhdeksän.
Perusopetuksen päättötodistuksella pyritään toisen asteen opintoihin joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Oppilaiden oikeusturva vaarantuu nykytilanteessa vakavasti, ja Karvi onkin esittänyt arviointikriteerien ja -menetelmien kehittämistä ja tarkentamista.
Karvi seuraa ja arvioi myös vastikään voimaan astuneen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen toteutumista. Laaja-alainen osaaminen ja ilmiöpohjainen oppiminen korostuvat oppiainepohjaisen opetuksen rinnalla.
Muutos on suuri ja edellyttää vahvaa pedagogista osaamista ja johtajuutta. Opettajien suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen, vertaistukeen ja -oppimiseen sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen tulee suunnata resursseja. Opetuksen järjestäjillä, rehtoreilla ja koulujen henkilöstöllä on paljon uutta opittavaa ja kehitettävää. Karvi arvioi uudistuksen toteutumista ja tukee arviointi- ja laadunhallintatiedollaan opetuksen järjestäjiä uudistuksen toteutuksessa.
Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 6.1.2017
