Harri Peltoniemi, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtaja
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on minusta hieno ja arvokas nimi valtakunnalliselle koulutuksen ulkoisen arvioinnin organisaatiolle. Alentaaksemme kynnystä lähestyä meitä olemme lyhentäneet nimemme muotoon Karvi. Visiomme on kuitenkin kunnioitettavan vaativa: Suomi kehittää koulutustaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuottaman monipuolisen ja ajantasaisen arviointitiedon pohjalta. Tehtävämme ei siis ole pelkästään tuottaa arviointitietoa, vaan huolehtia, että sitä myös käytetään. Arvointimme pitää olla paitsi ennakoivaa myös vaikuttavaa. Näin sanoo strategiamme, joka toimintaamme ohjaa.
Rajat ylittävää, vaikuttavaa arviointia
Haluamme toteuttaa tehtäväämme yhteistyössä koulutustoimijoiden kanssa myös rajat ylittävästi. Arviointitoimintamme kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen ja kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin. Oppijan polun sujuvuus ja sen arviointi on meille tärkeää. Suomi ylpeilee sillä, että meillä ei ole koulutuksellisia pussinperiä. Ammatillisen koulutuksen väylän valinnut voi jatkaa korkeakouluopintoihin siinä kuin ylioppilaskin. Asuinpaikka tai sosioekonominen asema eivät saa olla esteitä koulutuspolulla etenemiselle. Myös erilaisten oppijoiden ja maahamme muualta muuttaneiden koulutuspolku tulee turvata. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on tärkeä lähtökohta ja tarkastelunäkökulma arvioinneissamme. Viimeaikaiset arvioinnit osoittavat, että meidän on syytä olla entistä huolestuneempia siihen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta. Meidän tehtävänämme on toimia unilukkarina: herätellä kun ensimmäiset hälytysmerkit ilmaantuvat, esittää rakentavia kehittämisehdotuksia ja toimenpiteitä sekä seurata niiden täytäntöönpanoa.
Perusperiaatteena luottamus
Suomalainen koulutus- ja arviointijärjestelmä perustuu luottamukseen. Koulutarkastajia ei enää ole, ranking-listoja ei meidän tekemiemme arviointien perusteella voi tehdä. Karvissa käy todella paljon ulkomaisia vieraita. Eniten aikaa menee ja keskustelua herättää luottamukseen perustuvan arviointijärjestelmän kuvaaminen uskottavasti. Vieraiden on vaikea uskoa, että koulutustoimijat eri tasoilla haluavat toimintaansa arvioitavan – kriittisestikin. Valmistellessamme laaja-alaisella yhteistyöllä koulutuksen arviointisuunnitelmaa meneillään olevaksi nelivuotiskaudeksi saimme yli 300 arviointialoitetta. Sitä kansainvälisten vieraiden on vaikea uskoa. Luottamukseen perustuvassa arviointikulttuurissa voi olla rehellinen ja avoin oman toiminnan puutteidenkin tarkastelulle ja sen avulla mahdollistuvalle jatkuvalle parantamiselle. Enää ei oppilaiden tarvitse viitata oikealla kädellä kun tietävät ja vasemmalla kädellä jos eivät tiedä. Näin meneteltiin omana kouluaikanani koulutarkastajan vieraillessa puhtaaksi siivotussa koulussamme, jossa tarkastajan vierailunäytelmää oli harjoiteltu päiviä, jotta meistä saisi hyvän – ei oikean – kuvan. Virallisesti koulu halusi kasvattaa meistä rehellisiä ja oikeudenmukaisia kansalaisia. Piilo-opetussuunnitelma kuitenkin opetti meitä huijaamaan ja esittämään jotakin, mitä emme ole. Tänään olemme onneksi rehellisempiä ja avoimempia!
Kehittävä arviointi edellyttää yhteistyötä
Karvilla on isot saappaat täytettävänä. Tämän voi havaita kun käy tutustumassa Koulutuksen arviointisuunnitelmaan 2016-2019. Meidän tulee kyetä tuottamaan kriittistä ja kehittävää arviointitietoa, joka saa myös aikaan muutoksia ja parannuksia. Meidän tulee kyetä tarjoamaan tukea koulutustoimijoille ministeriöstä ja Opetushallituksesta päiväkotiin tai yliopistoon. Meitä karvilaisia on vain vajaa 50 tätä mittavaa kansallista tehtävää tekemässä. Suhtaudumme työhömme nöyrällä ja vakavalla kunnianhimolla. Pyrimme tinkimättömästi rakentavaan yhteistyöhön ja laadukkaaseen arviointitoimintaan, jossa painotamme aikaisempaa enemmän prosessin loppupäätä: arviointitulosten sekä kehittämissuositusten levittämisen ja vaikuttamisen vaihetta. Toivotamme kaikki sidosryhmät ja yhteistyökumppanit edelleen tervetulleiksi mukaan tähän tärkeään työhön!
